Luonne

Kuva Miina Pulkkinen
Kuva Miina Pulkkinen

Amstaffi on toiminnan koira: se haluaa olla mukana ja osallistua kaikkeen mihin omistajansakin. Kaiken minkä amstaffi tekee, se tekee tunteella ja “sata lasissa”, niin pusujen antamisen kuin treenaamisenkin.

Amstaffit eivät pääsääntöisesti ole herkkähaukkuisia, mutta ne usein vahtivat reviiriään ja ilmaisevat vieraat. Ne ottavat vieraat riemuiten vastaan, mutta tervehdittyään jäävät usein sivummalle tarkkailemaan tilannetta.

Amstaffin kuuluu olla peloton ja rohkea, avoin ja aktiivinen. Luonteen osalta suurena virheenä pidetään arkuutta eikä amstaffin kuulu koskaan olla kyräilevä tai salakavala. Amstaffilla kuuluu myös olla hyvä hermorakenne ja kova kivunsietokynnys. Nämä ominaisuudet tekevätkin amstaffista hyvän lapsiperheen koiran, ne eivät pienistä törmäyksistä hätkähdä. On kuitenkin huomioitava, että amstaffi on kokoonsa nähden vahva koira, joten se ei sovellu missään tilanteessa perheen pienimpien ulkoilutettavaksi, ja sen tapakasvatuksesta on huolehdittava.

Osa amstaffeista on luonteeltaan kovia, mutta nykyisin yleisin luonnetestitulos kovuudessa on kuitenkin +1, hieman pehmeä. Tämä tarkoittaa, että koirat eivät ole aivan niin itsenäisiä ja itsepäisiä kuin omistajat joskus olettavat.

Kuva Miina Pulkkinen
Kuva Miina Pulkkinen

Omistajan onkin opeteltava lukemaan omaa koiraansa tarkasti, jotta ei tule arvioineeksi sen luonnetta väärin. Tietty rämäpäisyys ja halu käyttää lihaksiaan yhdistettynä vilkkauteen tuovat pakettiin jonkin verran haastetta. Noin 30kg elämäniloa ja vauhtia ei sovi joka perheeseen ja jokaiselle omistajalle. Amstaffin omistajan on hyvä perehtyä koiran käyttäytymiseen sekä rodun historiaan ymmärtääkseen koiransa motivaatioita toimia erilaisissa tilanteissa.

Amstaffin toimintakykyä ja halua tehdä työtä yhdessä isäntänsä kanssa kannattaa hyödyntää hakeutumalla johonkin ohjattuun harrastustoimintaan. Amstaffi ei ole tyypillinen palveluskoirarotu, vaan motivaatiota yhdessä tekemiseen kannattaa vaalia huolella jo pennusta lähtien. Amstaffi, joka on oppinut yhdessä tekemisen olevan kannattavaa, nauttii siitä ja tekee harrastuksissakin kaiken täysillä. Harrastajat suorittavat koetuloksia amstaffien kanssa tasaiseen tahtiin varsinkin alemmista luokista, mutta ominaisuudet eivät kuitenkaan yleensä riitä virallisissa lajeissa aivan kirkkaimpaan kärkeen. Eli mikäli ajatuksissa siintävät esim. SM-mitalit tai KVA-titteli 2-vuotiaalle koiralle, amstaffi ei ole rotuvalintana paras. Amstaffin koulutus vaatii pitkää pinnaa, mielikuvitusta ja huumorintajua.

Amstaffit käyttävät mielellään leukojaan ja jos et saa sitä henkisesti väsytettyä, se saattaa purkaa turhautumisensa kodin irtaimistoon. Muistathan kuitenkin, että myös koirat tarvitsevat lepopäivänsä palautuakseen niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin rasituksesta.

Vielä sananen aggressiosta: rotuamme on jo vuosisadan ajan jalostettu perhe- ja näyttelykoiraksi karsimalla ei-toivottuja ominaisuuksia. Tosiasia kuitenkin vielä nykyäänkin on, että amstaffi saattaa aikuisena osoittaa aggressiivisuutta muita saman sukupuolen edustajia kohtaan. Tätä piirrettä voi tehokkaasti hillitä, mikäli koira saa pienestä pitäen oikeita käyttäytymismalleja, ts. se ei näe muiden koirien tappelevan eikä se joudu itse hyökkäyksen kohteeksi. Omistajan kannattaa panostaa pentuajan positiivisiin sosiaalisiin kontakteihin, sillä jo yksi huono kokemus saattaa laukaista aikuisena koira-aggressiivisuuden. Amstaffin ostajan täytyy kuitenkin muistaa, että yksilöissä saattaa olla suuriakin eroja ja huolellisellakaan sosiaalistamisella ei kaikista koirista saa koirasosiaalisia.

Kuva Sune Koskela
Kuva Sune Koskela

Amstaffi ei pääsääntöisesti sovellu ulkoilutettavaksi koirapuistoissa. Vaikka se itse olisikin sosiaalinen, se voi kuitenkin ottaa haasteen vastaan ja usein amstaffien fyysinen tyyli leikkiä voi myös provosoida muita koiria. Jälki voi olla tällöin todella ilkeän näköistä ja vaikutukset koiran luonteeseen haitalliset. Muistathan; amstaffi on kokoonsa nähden voimakas koira, joka täytyy aina ja joka paikassa olla omistajansa hallinnassa!

Amstaffi joka on vilkas, itsenäinen ja vahva voi olla erittäin rasittava etenkin juniori-iässä, varsinkin jos sille ei ole jo pentuna opetettu haluttuja toimintatapoja ja rakennettu motivaatiota työskennellä yhdessä omistajan kanssa. Tapakasvatukseen kannattaakin panostaa amstaffin kanssa, jotta siitä kasvaa mahtava perhekoira ja harrastuskaveri. Täysin kouluttamaton aikuinen amstaffi ei välttämättä ole lainkaan mukava kumppani.

Amstaffi on oiva koira aikuiselle, aktiiviselle ja paljon ulkoilevalle ihmiselle, jolla on aikaa ja halua paneutua koiran tapakasvatukseen.